Ennen kuin luet, otathan huomioon, että tämä elokuva on katsottu 1.8.2012, joka tarkoittaa sitä että arvostelu on 12 vuotta vanha ja saattaa siitä syystä sisältää vanhahtanutta tekstiä tai kankeaa kielenkäyttöä. Mielipiteeni on saattanut ajan saatossa muuttua ja elokuva saattaa vaatia uudelleenkatselun uusilla aivoilla. Olin arvion kirjoittamishetkellä 24-vuotias.
Joseph painii ongelmiensa aiheuttaman raivon kanssa. Raivokohtaukset ja vihaisuus saavat hänet jatkuvasti ongelmiin. Eräänä päivänä hän kuitenkin törmää kristittyyn Hannahiin, joka työskentelee hyväntekeväisyyskaupassa. Joseph huomaa elämässään vihdoin pienen pilkahduksen valoa…
Tyrannosaur on haastava, rankka pala katsottavaksi. Elokuva käsittelee mielenterveydelle vaarallisia asioita ja on aihepiiriltään yllätävän shokeeraava. Jostain syystä pidin kuitenkin elokuvasta ihan tajuttomasti. Ehkä elokuvan tunnelmaa vahvisti sen tietynlainen depressiivisyys, realistisuus ja vaikutukset omiin kokemuksiin. Pidin erityisesti siitä miten hienosti elokuvassa on kuvattu ihmismieltä, psykeen eri puolia. Pidän rankoista leffoista ja vaikka tässä aihepiiri on sellainen jota ei oikein voi ylistää, itse elokuvaa kuitenkin pystyy. Peter Mullan ja Olivia Colman näyttelevät ilmiömäisesti. Aksentti ja soundtrack rokkaa.
Mistä tämän voi katsoa?
Saitko leffavinkin? Tarjoa kirjoittajalle kahvit kiitokseksi!
