Ennen kuin luet, otathan huomioon, että tämä elokuva on katsottu 21.2.2016, joka tarkoittaa sitä että arvostelu on 8 vuotta vanha ja saattaa siitä syystä sisältää vanhahtanutta tekstiä tai kankeaa kielenkäyttöä. Mielipiteeni on saattanut ajan saatossa muuttua ja elokuva saattaa vaatia uudelleenkatselun uusilla aivoilla. Olin arvion kirjoittamishetkellä 28-vuotias.
Aktivistiopiskelijat lähtevät Peruun protestoimaan sademetsän kaatamista vastaan ja puolustamaan sademetsän viimeisiä alkuasukkaita. Keikka menee nappiin, mutta paluumatkalla lentokone tekee pakkolaskun keskelle viidakkoa, jossa he joutuvat alkuasukkaiden vangeiksi…
The Green Inferno on Eli Rothin ohjaama- ja käsikirjoittama kannibaalielokuva. Aiheesta ei saa kovin uniikkia, sillä Cannibal Holocaust hakkasi kiveen tämäntyyppisten leffojen teesit, mutta a cinema provocateur -tyyppisenä elokuvana The Green Inferno pärjää melko hyvin. Leffassa nähdään ehkäpä karseimpia kohtauksia sitten Hostelin.
Juoni on mielenkiintoinen ja tempaa mukaansa alusta asti ja leffa on sen verran nätisti tehty, että mielenkiinto säilyy alusta loppuun saakka. Jollain kierolla tavalla pidin. Alkuasukkaiden ihomaaleja täytyy kehua ja kuvauksiin on käytetty selkeästi paljon efforttia. Ö-luokan leffan fiilis ei tullut missään vaiheessa. Rothin ”Depp”, eli näyttelijöistä hänen suosimansa Lorenza Izzo vetää suhtellisen uskottavan suorituksen. Lopusta hieman miinusta. Kaikin puolin katsottava järkkykauhuleffa, joka ei todellakaan uppoa kaikille. Brutaalia mustaa huumoriakin lyötyy parin vivahteen verran. En suosittele syömään katsomisen aikana.
Mistä tämän voi katsoa?
Saitko leffavinkin? Tarjoa kirjoittajalle kahvit kiitokseksi!
