Ruby Rossi on nelihenkisen perheen ainoa kuuleva lapsi. 17-vuotias Ruby etsii paikkaansa elämässä, kahden maailman välissä. Osan päivistään hän työskentelee isänsä ja veljensä kanssa kalastusaluksella, osan opiskelee ja tuskailee perinteisten teini-ikäisten ongelmista. Kun Ruby ilmoittautuu koulun kuoroon ihastuksensa perässä, hän huomaa pitävänsä laulamisesta. Kuuro perheenäiti ei oikein sulata harrastusta, mutta isä on myötämielisempi. Rubyn on hankala sovittaa tiivistä perhe-elämäänsä ja uutta musiikkiharrastustaan yhteen, etenkin kun muun perheen tulkkina toimiminen vie kaiken hänen aikansa…
CODA on upea kasvutarina-tyyppinen draamaelokuva. Leffan aihepiirillä on minulle ja kuurolle vaimolleni katsojana suuri merkitys, sillä elämme myös kahden maailman välissä. Elokuvan Rubyyn pystyn myös samaistumaan musiikin suhteen, sillä pidän laulamisesta silloin kun muut eivät kuule. Moni elokuvan asia resonoi ja liippaa läheltä.
Suurin huomioni kiinnittyi Locke & Keystä tuttuun Emilia Jonesiin, joka on brittinäyttelijä. Jones joutui elokuvaa varten opettelemaan ei pelkästään jenkkiaksentin, mutta myös viittomakielen, laulamisen ja kalastamisen. Huikea näyttelijä. Ohjaaja Siân Heder on aikaisemmin käsikirjoittanut mm. Orange is a New Black -sarjaa, joten CODA on hänen esikoisohjauksensa. Täysin originaali elokuva ei ole, sillä se on englanninkielinen remake vuonna 2014 julkaistusta ranskalaisesta La Famille Belieristä. Alkuperäistä en ole nähnyt, mutta arvostan tätä remakea jo pelkästään Jonesin ja symppis-isää näyttelevän Troy Kotsurin vuoksi, joka muuten nimitettiin Oscar-ehdokkaaksi roolistaan.
En keksi tästä elokuvasta mitään huonoa sanottavaa. Kosteilta silmiltä ei tällä kertaa välttynyt kumpikaan katsoja.
Mistä tämän voi katsoa?
Saitko leffavinkin? Tarjoa kirjoittajalle kahvit kiitokseksi!
