Barbie elää Barbielandiassa viettäen auvoista elämää. Barbiella on kaikki mitä hän tarvitsee ja joka ilta on tyttöjen ilta. Eräänä iltana hän kuitenkin erehtyy ajattelemaan ääneen miltä tuntuisi kuolla. Tuo pieni ajatus muuttaa kaiken…
Barbie-elokuva on eskapistin unelma, sillä se on täynnä unenomaista värien loistoa. Greta Gerwigin ohjaama elokuva on visuaalisesti upea ja se kannattaa käydä katsomassa elokuvateatterissa. Kuten Barbiekaan, myöskään sen nimikkoelokuva ei ole bimbo, eikä naiivi, vaan yllättävän kantaaottava ja fiksu tapaus, huumoria unohtamatta.
Elokuva on ennen kaikkea muistutus siitä, että tosielämä ei ole helppoa kenellekään, erityisesti naiselle. Leffa on feministinen riemuvoitto, mutta ennen kaikkea pidän sen kuvausta kuolevaisuudesta, ahdistuksesta, kuolemanpelosta ja tasa-arvosta. Barbie on ikään kuin metafora ihmisestä, joka kuvittelee olevansa ikuinen ja tulee yllätyksenä, että kaikki ei olekaan täydellistä tai ikuista.
Barbie-leffa on tavallaan myös ahdistava kokemus ihmiselle, joka on paennut todellisuutta elokuviin katsomalla 420 elokuvaa vuoden aikana. Tämä elokuva nimittäin palauttaa hienosti takaisin tähän hetkeen, kaikessa ristiriitaisuudessaan. Barbie on todellisempi kuin Barbie itse. Suosittelen lämpimästi.
Mistä tämän voi katsoa?
Saitko leffavinkin? Tarjoa kirjoittajalle kahvit kiitokseksi!
