Ennen kuin luet, otathan huomioon, että tämä elokuva on katsottu 17.4.2019, joka tarkoittaa sitä että arvostelu on 5 vuotta vanha ja saattaa siitä syystä sisältää vanhahtanutta tekstiä tai kankeaa kielenkäyttöä. Mielipiteeni on saattanut ajan saatossa muuttua ja elokuva saattaa vaatia uudelleenkatselun uusilla aivoilla. Olin arvion kirjoittamishetkellä 31-vuotias.
Ranskalaiset tanssijat kokoontuvat etäiseen, tyhjään koulurakennukseen harjoitellakseen koreografioitaan. Tanssin jälkeen on aika bailata ja juoda boolista sangriaa. Kesken illan porukka kuitenkin huomaa, että joku on sekoittanut juomaan LSD:tä ja helvetti on irti…
Gaspar Noé on kyllä mestari tekemään ahdistavia elokuvia. Noén tyyli ei vain ole vielä uponnut oikeastaan Irréversiblen jälkeen kertaakaan. Tämä on visuaaliselta maailmaltaan miehen kevyimmästä päästä, mutta onnistuu silti shokeeraamaan niin että tuntuu sydänjuurissa asti. Perheenisänä en pidä lapsiin kohdistuvan pahan katsomisesta tai kuuntelemisesta, se iski isoiten.
Tylsyyden lisäksi Climax on ennalta-arvattava ja tolkuton. Konsensusta ei tullut muuta kuin ”Death is an extraordinary experience”, eli toisin sanoen ”Don’t do drugs”. Taisipa Noé antaa näyttelijöiden käyttää oikeita huumeitakin. Provokatööri tai ei, kehno elokuva jälleen kerran.
Mistä tämän voi katsoa?
Saitko leffavinkin? Tarjoa kirjoittajalle kahvit kiitokseksi!
