Ennen kuin luet, otathan huomioon, että tämä elokuva on katsottu 9.6.2012, joka tarkoittaa sitä että arvostelu on 12 vuotta vanha ja saattaa siitä syystä sisältää vanhahtanutta tekstiä tai kankeaa kielenkäyttöä. Mielipiteeni on saattanut ajan saatossa muuttua ja elokuva saattaa vaatia uudelleenkatselun uusilla aivoilla. Olin arvion kirjoittamishetkellä 24-vuotias.
Ziran ja Corneliuksen lapsi Ceasar on kasvanut isoksi sirkuksessa, mutta joutunut piilottelemaan sillä hallitus elättelee edelleen uhkakuvaa puhuvasta apinasta, joka tulee pyyhkimään ihmisrodun pois maan päältä. Eletään 90-lukua, jolloin koirat ja kissat ovat kuolleet sukupuuttoon ja apinat ovat muuttuneet lemmikeistä orjiksi. Ceasar kyllästyy orjuuteen ja ryhtyy apinoiden vallankumouksen johtajaksi…
Toiseksi viimeinen Apinoiden planeetta -elokuva on alusta asti ennalta-arvattavaa tuubaa. Leffan alkupuoli on diipadaapaa ja loppupuoli turhaa mättöä. Asetelmat ovat naurettavat. Ysärifiilis on suhteellisen hyvin toteutettu seitkytluvun leffalta. Pakollinen katsottava apinamaratoonin aikana, mutta yksi leffasarjan huonoimmista. Leffassa ei sytyttänyt kovin moni asia ja se tuntui olevan vain vähän muuteltu kopio alkuperäisestä ideasta. Vuonna 2011 ilmestynyt ”Rise of the Planet of the Apes” kertoi tämän tarinan paljon paremmin.
Mistä tämän voi katsoa?
Saitko leffavinkin? Tarjoa kirjoittajalle kahvit kiitokseksi!
