Ennen kuin luet, otathan huomioon, että tämä elokuva on katsottu 1.12.2008, joka tarkoittaa sitä että arvostelu on 16 vuotta vanha ja saattaa siitä syystä sisältää vanhahtanutta tekstiä tai kankeaa kielenkäyttöä. Mielipiteeni on saattanut ajan saatossa muuttua ja elokuva saattaa vaatia uudelleenkatselun uusilla aivoilla. Olin arvion kirjoittamishetkellä 20-vuotias.
Olipa kerran mies, joka antoi kohtalon riepottaa itseään. Mies ei pysty nukkumaan ilman jotain erityistä asiaa, riippuvuutta, tai jos joku häiritsee häntä – oli asia sitten pieni tai iso. Unettomuus johtaa mielipuolisuuteen, deja vu -tilanteisiin, ajattomuuteen ja elämän abstraktiuteen. Mies tapaa Tyler Durdenin ja koukuttuu kuolema-/masennus-/aa-/kriisiryhmien jälkeen heti perään jälleen uuteen asiaan – tappelemiseen. Miehet perustavat yhdessä tappelukerhon. Tarkoituksena ei ole voittaa eikä hävitä vaan saada turpaansa ja elää vapaasti ilman yhteiskunnan ja elämän rajoituksia ja paineita. Tarkoitus on olla koukussa johonkin joka vapauttaa eri tavalla kuin tavallinen elämä. Mies haluaa irti arjesta, toimistotöistä, rajoitteista ja päättää olla pelkäämättä kuolemaa, sillä se voi tapahtua hetkenä minä hyvänsä. Tappelu ja matkustus ja elämätön elämä johtaa identitiittikriisiin, anonyymiyteen ja lopulta kaaokseen… alkaa matka pohjalle.
Käy niin että Fight Club menestyykin odottamatta ja yht’äkkiä lähes jokainen tavallisessa työpaikassa käyvä ihminen kuuluu Fight Clubiin, josta on kasvanut itsestään kasvava jättimäinen järjestäytyneen rikollisuuden lahko…
Ensimmäinen sääntö on: Älä puhu Fight Clubista. Toinen sääntö on: Älä puhu Fight Clubista. Edward Nortonin tähdittämä Fight Club on omalla tavallaan nerokas draamatrilleri. Pääosissa nähdään myös Brad Bitt ja Jared Leto. Marlaa näyttelevä Helena Bonham Carter on myös loistava synkistelevässä tupakanpolttajan roolissaan, jollaiseen rooliin hän loistavasti sopiikin.
Juonenkulku ja kerronta on ilmiömäistä. Pidän erityisesti kerronan tyylistä ja kertojan tavasta selittää asiat. Pidän lauseiden ja sanojen kikkailuista, uskomattasta verbaalisuudesta jota elokuvassa on yllin kyllin. Ainoa asia mikä elokuvassa ehkä ei ollut minun mieleeni oli väkivalta. Jotkut kohdat juonessa eivät myöskään natsanneet täysin kohdalleen. Mutta muuten Fight Club on – varsinkin kerronnaltaan – erinomainen elokuva, jonka näyttelijäkaartissa on huippunimiä. Edward Nortonin suorituksesta tuli hieman mieleen American History X. Olen varmasti nähnyt tämän aiemminkin, mutta silti, loistavaa, loistavaa.
Mistä tämän voi katsoa?
Saitko leffavinkin? Tarjoa kirjoittajalle kahvit kiitokseksi!
