Celine Dionin dokumenttielokuvasta jää ristiriitainen fiilis. Olen aina arvostanut laulajatarta ja hän on mielestäni yksi maailman parhaista. Siksi olisin halunnut nähdä enemmän hänen huikeasta 40 vuoden urasta. Sen sijaan elokuvassa näemme, kuinka maansa myynyt meikitön Dion itkee kohtaloaan sairautensa kanssa rikkauksiensa ympärillä. En haluaisi olla näin tympeä, mutta elokuva tuntuu eksploitaatiolta.
Aitoudesta plussaa, mutta Dion sanoo itsekin valehdelleen faneilleen jo pidempään. Ymmärrän kyllä, että laulaminen on henki ja elämä, mutta autenttisuutta hieman vesittää käsikirjoitetut kohtaukset ja promptilaite, vaikka dokumenttielokuva muuten olisikin vilpitön. Kovia kokenut nainen ja kyllähän siinä itkukin tuli, toisen tuskaa ei ole mukavaa seurata vierestä. Pakko kuitenkin jäädä pohtimaan mikä elokuvan tarkoitus on, sillä kovin hohdokasta kuvaa se ei nyt laulajasta jätä. Historiallisia konsertteja ja taltiointeja Dionin urasta nähtiin koko puolitoistatuntisen ajan ihan minuuttien välähdysten verran.
- Katsottu ja arvioitu
- Genret:
Mistä tämän voi katsoa?
Saitko leffavinkin? Tarjoa kirjoittajalle kahvit kiitokseksi!