Ennen kuin luet, otathan huomioon, että tämä elokuva on katsottu 21.10.2012, joka tarkoittaa sitä että arvostelu on 12 vuotta vanha ja saattaa siitä syystä sisältää vanhahtanutta tekstiä tai kankeaa kielenkäyttöä. Mielipiteeni on saattanut ajan saatossa muuttua ja elokuva saattaa vaatia uudelleenkatselun uusilla aivoilla. Olin arvion kirjoittamishetkellä 24-vuotias.
16-vuoias Katja ja 8-vuotias Cathrine ovat sokeita, mutta ”näkevät” maailman voimistuneen tunto-, haju- ja kuuloaistisa avulla.
Hieno, lyhyt mutta hyvin kuvaava dokumentti kahdesta näkövammaisesta ja heidän elämästään. Leffa on vähän turhan surumielinen kokonaisuutena. Kuitenkin loistava näpäytys meille näkeville, miten usein unohdamme vaalia elämän yksinkertaisia ääniä, jotka ovat sokealle kultaakin arvokkaampaa. Dokkari toi mieleen hieman myös oman vaimon, joskin sokeat saavat olla tyytyväisiä kuulostaan, kun taas kuurosokeat joutuvat pärjäämään ilman molempia tärkeistä aisteistaan. Dokkari muistuttaa kuitenkin tosiaan siitä, että ison aistin puuttuessa muut aistit korvaavat, niin sokeilla, kuurosokeilla, kuin kuuroillakin. Tämä lyhytdokumentti löytyy Netflixistä nimellä ”My Eyes”. En olisi voinut käyttää 19 minuuttia yhtään paremmin.
- Katsottu ja arvioitu : 21.10.2012 Arvion kirjoitti
@rolle - Genret:
Mistä tämän voi katsoa?
Saitko leffavinkin? Tarjoa kirjoittajalle kahvit kiitokseksi!
