Ennen kuin luet, otathan huomioon, että tämä elokuva on katsottu 10.12.2004, joka tarkoittaa sitä että arvostelu on 20 vuotta vanha ja saattaa siitä syystä sisältää vanhahtanutta tekstiä tai kankeaa kielenkäyttöä. Mielipiteeni on saattanut ajan saatossa muuttua ja elokuva saattaa vaatia uudelleenkatselun uusilla aivoilla. Olin arvion kirjoittamishetkellä 16-vuotias.
”Leonard Shelby (Guy Pearce) ei kykene muistamaan mitään  paitsi sen, että hänen vaimonsa on murhattu. Aivovaurion takia mies kärsii
lähimuistin menetyksestä. Kaikki hänen uudet, vaimonsa kuoleman jälkeiset muistot haalistuvat kymmenen minuutin kuluessa. Leonardin elämä
on sirpaleina ja hän yrittää pitää langat käsissään ottamalla kuvia muistutukseksi ja jopa tatuoimalla itseensä tärkeitä asioita. Mies
haluaa kostaa vaimonsa murhaajille; mutta tuntuuko edes oikeutettu kosto miltään, jos sitä ei pysty muistamaan ja elämään yhä uudestaan?
Monitasoinen, raastava trilleri antaa välähdyksenomaisten muistikuvien kautta, ristiriitaisen, liki skitsofrenisen läpileikkauksen
kostonjanoisen miehen kiirastulesta. Guy Pearce (L.A. Confidential) näyttelee väkevästi pääosaa elokuvassa, joka repii katsojan
mukaan mielipuoliseen karuselliin. Muissa rooleissa nähdään Carrie Ann Moss (”The Matrix”) ja Joe Pantoliano (”Bound”).”
Elokuvan pääosassa on mies, joka joutui vuosia aikaisemmin, – tai oikeastaan ei tiedetä milloin – onnettomuuteen, joka muutti hänen
elämänsä täysin. Mies menetti lyhytmuistinsa, eli unohtaa asiat melkein heti. Niinpä hän elää valokuvalappusten johdattelemana, hän
lukee ohjeet lapusta, mitä hän ei koskaan muista kirjoittaneensa. Mies muistaa kaiken ennen onnettomuutta, jossa hänen vaimonsa surmattin
hänen silmiensä edessä. Se on viimeinen asia minkä hän muistaa selkeästi. Niinpä mies päättää etsiä surmaajan ja tappaa hänet, vaikka
sitten lappusien johdattamana.
Elokuva oli huippu! Tämä ei ollut mikään tavallinen elokuva, sillä elokuva eteni täysin radikaalisti lopusta alkuun ja sitten elokuvan
keskeisiin asioihin. Elokuva eteni suoraansanottuna pätkistä, välillä kohtauksia oli lopusta ja välillä alusta. Kuulostaa kököltä, mutta
sitä se ei tosiaankaan ole. Elokuvassa samaistuu päähenkilöön, koska aina pitää muistaa mitä edellisessä kohtauksessa tapahtui, että
tajuaa elokuvan kulkua edes jotenkin, sillä elokuvan kulku menee takaperin kuten jo mainitsin. Kannattaa ehdottomasti katsoa, suosittelen!
Mistä tämän voi katsoa?
Saitko leffavinkin? Tarjoa kirjoittajalle kahvit kiitokseksi!
