Ennen kuin luet, otathan huomioon, että tämä elokuva on katsottu 15.9.2019, joka tarkoittaa sitä että arvostelu on 5 vuotta vanha ja saattaa siitä syystä sisältää vanhahtanutta tekstiä tai kankeaa kielenkäyttöä. Mielipiteeni on saattanut ajan saatossa muuttua ja elokuva saattaa vaatia uudelleenkatselun uusilla aivoilla. Olin arvion kirjoittamishetkellä 31-vuotias.
Super Nintendo, Nirvana ja skeittilaudat. 13-vuotias Stevie varttuu 90-luvun Los Angelesissa kiusaavan isoveljen ja rasittavan äidin kanssa ja kaipaa muuta seuraa. Stevie tapaa vanhempia skeittareita, jotka hyväksyvät hänet joukkoonsa, ja seuraa rullalautojen, kirosanojen ja villien bileiden kesä. Mid90s on Jonah Hillin esikoisohjaus, jonka tunteilematonta kasvukipukuvausta yleisö ja kriitikot ovat ylistäneet.
Jonah Hillin esikoisohjaukseen voi samaistua. Jos ei tietokoneita lasketa, ei ollut muuta tekemistä kuin leikkiä lähiössä asuvien poikien kanssa. Itse en turpiin saanut, mutta sosiaalista hyljeksintää kyllä esiintyi. Samaistuttava elokuva 80-luvulla syntyneille. Skeittikulttuuri oli Suomessakin vahvana. Suosittelen lämpimästi, hyvä, melko rankkakin draamaelokuva.
Mistä tämän voi katsoa?
Saitko leffavinkin? Tarjoa kirjoittajalle kahvit kiitokseksi!
