Ennen kuin luet, otathan huomioon, että tämä elokuva on katsottu 6.9.2012, joka tarkoittaa sitä että arvostelu on 12 vuotta vanha ja saattaa siitä syystä sisältää vanhahtanutta tekstiä tai kankeaa kielenkäyttöä. Mielipiteeni on saattanut ajan saatossa muuttua ja elokuva saattaa vaatia uudelleenkatselun uusilla aivoilla. Olin arvion kirjoittamishetkellä 24-vuotias.
Eletään 50-lukua. Tom Ripley lähetetään Italiaan etsimään herra Greenleafin poikaa. Ripleyn tehtävänä on suostutella Dickie Greenleaf kotiin, palkkiona tuhat dollaria. Tutustuessaan Greenleafiin Ripley huomaa tykkäävänsä tyypistä, jopa niin paljon että veisi hänen identiteettinsä. Manipuloiva hirviö on syntynyt…
The Talented Mr. Ripley on kieletämättä hieno elokuva juoneltaan ja myös Matt Damonin suorituksen kannalta. Elokuva on kuitenkin makuuni hieman puiseva ja aivan liian pitkä. Ansiokkaissa näyttelijöissä Gwyneth Paltrowissa, Jude Lawissa, Cate Blanchettissa tai Philip Seymour Hoffmannissakaan ei ole mitään vikaa. Kokonaisuutena leffa ei vaan toiminut liian hitaan kerrontatavan ja liian vähäisen toiminnan vuoksi. Hyvää dialogia, mutta parituntisen pälpätyksen katsominen on keskittymistä vaativaa puhaa, eikä sitä minulla tällä kertaa riittänyt. Sääli.
Mistä tämän voi katsoa?
Saitko leffavinkin? Tarjoa kirjoittajalle kahvit kiitokseksi!
